Munkkiniemi-Haaga

232 Pages·2012·2.38 MB·Finnish

Minna Chudoba
M Kaupunkia etsimässä
i
n
n
a Eliel Saarinen Amerikassa 1923–1950

C
h
u
d
o
b
a

K
a
u
p
u
n
k
i
a

e
t
s
i
m
ä
s
s
ä

—

E
l
i
e
l

S
a
a
r
i
n
e
n

A
m
e
r
i
k
a
s
s
a

1
9
2
3
–
1
9
Tampereen teknillinen yliopisto 5
0
ISBN 978-952-15-2629-9
ISSN 1797-4143
Kaupunkia etsimässä — Eliel Saarinen Amerikassa 1923–1950
Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Julkaisu 6
Tampere University of Technology. School of Architecture. Publication 6
Minna Chudoba
Kaupunkia etsimässä — Eliel Saarinen Amerikassa 1923–1950
Tekniikan tohtorin arvon saavuttamiseksi tehty väitöskirja, joka julkaistavaksi
hyväksyttynä esitetään julkisesti tarkastettavaksi Tampereen teknillisen yliopiston
Rakennustalon auditoriossa RG 202 marraskuun 25. päivänä 2011 kello 12.
Thesis for the degree of Doctor of Science in Technology to be presented with
due permission for public examination and criticism in Rakennustalo,
Auditorium RG 202, on the 25th of November 2011, at 12 noon.
Tampereen teknillinen yliopisto – Tampere University of Technology
Tampere 2011
Kansikuva
Valokuva Minna Chudoba, neliökuvio on muokattu Eliel Saarisen orgaanisen desentralisaation kaaviosta.
Myynti
Juvenes Teknillisen yliopiston kirjakauppa
Korkeakoulunkatu 5, 33720 Tampere
Puh. 0207600394
[email protected]
Kirjapaino
Tampereen yliopistopaino Oy – Juvenes Print
ISBN 978-952-15-2629-9 (nid.)
ISBN 978-952-15-2870-5 (PDF)
ISSN 1797-4143
SISÄLLYS
TIIVISTELMÄ 8
ABSTRACT 9
Prologi 10
JOHDANTO 11
TUTKIMUKSEN TAVOITE 11
MENETELMÄT JA HISTORIAKÄSITYS 13
ARKKITEHTUURIKUVIEN TULKINTA 21
VÄITÖSKIRJAN RAKENNE 24
I SUOMEN AIKA: KANSAINVÄLINEN SAARINEN 30
KAUPUNKIKOKONAISUUS 30
Munkkiniemi-Haaga: yhtenäinen kaupunki 32
Pro Helsingfors: seudullinen suunnittelu 33
Kaupunkivisioiden merkitys 36
KAUPUNKI ALKAA KODISTA 39
Asuntokysymys 1900-luvun alussa 39
Munkkiniemi-Haaga: asuinaluesuunnittelu 44
Kaupunkisuunnitteluperintö: asunnoista kaupunkiseutuun 48
II MUUTTO AMERIKKAAN 56
KAUPUNKIKUVA JA PILVENPIIRTÄJÄ 56
Korkean rakennuksen ongelma 56
Pilvenpiirtäjän asema Saarisen kaupungissa 63
KOTI KAMPUKSELLA 70
Taideakatemian suunnittelu 70
Cranbrookin Saarinen house 72
Liikkuminen Cranbrookissa: yhteyksien verkosto 75
5
III ELIEL SAARINEN AMERIKASSA 84
AMERIKKALAINEN KAUPUNKI:
KONTEKSTIA JA KÄSITTEITÄ 84
Spekulaatiota ja suunnittelua 84
Asunto-ongelmia ja talouden kriisiä 85
Urban – Rural -vastakkainasettelu 86
Zoning: toiminnallinen aluejako 89
Urban Planning ja Urban Design 90
ORGAANINEN DESENTRALISAATIO
LAAJENEVAN SUBURBIAN KRITIIKKINÄ 91
Suburbian taustaa ja ongelmia 91
Orgaaninen desentralisaatio 92
Orgaanisen desentralisaation tulkinnasta 101
KOTEJA TYÖVÄESTÖLLE:
1940-LUVUN ASUINALUE-ESIMERKKI 107
Sota-ajan asuinaluesuunnittelusta 107
Kramer Homes, Center Line 108
Asuinalueen arviointia: rivitalosovelluksia ja katuhierarkiaa 111
MITTAKAAVATASOJEN VUOROVAIKUTUKSESTA 112
Kaupunki 113
Katu ja kortteli 114
Sisä- ja ulkotilan yhteys 115
Talojen sisätilat 117
Yksityiskohdat kokonaisuudessa 117
IV KAUPUNKISUUNNITTELIJAN PEDAGOGINEN ROOLI 128
ARKKITEHTI OPETTAJANA 128
Suunnitelma arkkitehtikouluksi 128
Opetus Cranbrookissa 131
Cranbrookin merkitys 136

6
ARKKITEHTI KONSULTTINA 137
Paikallinen vaikuttaja 137
Valtakunnallinen vaikuttaja 138
ARKKITEHTI KIRJOITTAJANA 139
Arkkitehtuuri ja luonto 139
Muoto ja sen etsiminen 141
Louis Sullivanin vaikutus 147
ELIEL SAARISEN PEDAGOGINEN PERINTÖ 151

V ARVIOINTIA JA PÄÄTELMIÄ 163
NÄKÖKULMIA ELIEL SAARISEN URAAN 163
Valikoiva modernismi 164
Kansallisromantiikan taakka 167
Luontokultti ja suomalaisuus 169
Nerokultti 170
Kaupunkisuunnittelunäkökulma:
kokonaistaideteoksesta organismiksi 172
YHTEENVETOA 174
Tutkimuksen menetelmät aineiston käsittelyn apuna 174
Tutkimuksen tuloksia 176
Epilogi 179
Kiitokset 187
LIITTEET 188
KUVALÄHTEET 193
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS 195
Errata 232
7
TIIVISTELMÄ
Väitöskirjassani Kaupunkia etsimässä – Eliel Saa- kokonaistaideteoksena, jonka erilaiset vaiheet
rinen Amerikassa 1923–1950 kuvailen Eliel Saarisen Saarinen koki uransa aikana. Munkkiniemi-Haa-
Amerikan aikaa osana Suomen ajan töiden jatkumoa. ga-suunnitelmassa hän esiintyi taiteilijan roolissa,
Tutkimuksen näkökulma painottuu kaupunkisuun- mutta Yhdysvalloissa Eliel Saarinen kohtasi uuden-
nitteluun. Saarisen Suomessa aloittamaa kaupunki- laisen kaupunkisuunnittelukontekstin: ruuhkaiset
suunnittelijan uraa voi seurata liikennekysymysten suurkaupungit ja laajenevan suburbian. Saarisen
ratkaisuihin innostaneesta Helsingin rautatieasemas- ratkaisu sekä suburbian laajenemisen että liian tii-
ta ja muutamista katusuunnitelmista kansainvälisiin viin keskustan aiheuttamiin ongelmiin oli vaiheittain
kilpailuihin ja Helsingin tulevaisuutta luotaaviin vi- toteutettava orgaaninen desentralisaatio. Kaupunki-
sioihin. Jälkimmäisissä hänen kaupunkisuunnittelu- suunnittelijan rooli muuttui taiteilijasta prosessien
ajatuksensa näkyivät mittakaavallisesti laajimpina: kuvaajaksi. Laajaa kaupunkiseutua katsottiin ylhääl-
mukana oli sekä koko kaupunkiseutu että asunto- tä, mutta samalla paneuduttiin yksityiskohtiin ja piir-
suunnittelu yksityiskohtineen. rettiin koteja. Saarisen uraa kaupunkisuunnittelijana
voi pitää yhtenä urbaaniin ajatteluun sovelletun ko-
Monipuolisesti erilaisia mittakaavatasoja hyväkseen konaistaideteosajatuksen kattavimmista esimerkeistä.
käyttävä suunnitteluasenne leimasi Saarisen uraa
myös Amerikassa. Kaupunkiseudun Saarinen otti hal- Kaupunkisuunnittelija Saarinen jätti Amerikan perin-
tuun orgaanisessa desentralisaatiossaan, mutta samal- nökseen 1920-luvun kaupunkikeskustojen rakentami-
la hän otti kantaa kaupunkikuvallisiin yksityiskohtiin seen vaikuttaneen pilvenpiirtäjämallin, suurkaupun-
sekä suunnitteli asuntoja, sisustuksia ja tekstiilejä. kien kasvun järjestämiseen tähdänneen orgaanisen
Asuinalueiden suunnittelussa Saarinen tukeutui Suo- desentralisaation prosessin ja ajatuksen arkkitehdin
men aikanaan tutkimiensa kytkettyjen asuntotyyppi- pedagogisesta vastuusta yleisenä arkkitehtuurikasvat-
en valikoimaan, eikä kokenut tarvetta tilaratkaisujen tajana. Kasvatukseen soveltuivat sekä kirjat että hyvin
uusimiseen Amerikan ajan rivitaloasuntosuunnitel- suunnitellut ympäristöt. Kaupunkisuunnittelijan, ra-
missaan. Vuosikymmenestä toiseen toistuvia teemoja kennussuunnittelijan ja pedagogin roolit kietoutuivat
olivat esimerkiksi asuntojen pohjakaavioiden saman- yhteen, kuten tekivät töiden erilaiset mittakaavatkin.
kaltaisuus, sisätilan kytkeminen ulkotilaan, katutilan Eliel Saarisen suunnitelmissa kaikki mittakaavatasot
sommittelu, sujuvat liikenneratkaisut katu- ja polku- yhdessä muodostivat kokonaisuuden, jonka perustei-
hierarkioineen sekä välitöntä suunnittelualuetta laa- ta hän avasi biologisia analogioita käyttävissä kirjoi-
jempien kokonaisuuksien huomioon ottaminen. Sa- tuksissaan. Kaupunki oli organismi, ja niin muodon
malla suunnitelmissa näkyi Saarisen perehtyneisyys etsinnän inspiraatio kuin mittakaavatasojen hierarkia-
ajankohtaiseen kaupunkisuunnittelukeskusteluun Yh- kin löytyivät luonnosta. Saarisen mittakaavatasojen
dysvalloissa: korttelirakenne muuttui aiempaa avoi- vuorovaikutukseen ja harmoniaan päätynyt tulkinta
memmaksi ja liikennemuotojen hierarkkisesta erot- kokonaistaideteoksen ajatuksesta ohjasi hänen suun-
telusta tuli entistä tärkeämpää. Suunnittelija yhdisti nitteluaan, oli kyse sitten esineistä tai kaupunkiseu-
ajanmukaisuuden historiatietoisuuteen. duista. Erityisesti seuraavan ylemmän mittakaavan
huomioon ottamista hän korosti myös oppilailleen
Saarinen suunnitteli kaupunkia myös suunnitel- keskeisenä suunnittelun ohjeena. Mittakaavatasojen
lessaan yhtä rakennusta. Kokonaisuuksia hallit- hallinnalla oli tuolloin – ja on edelleen – tärkeä mer-
sevan asenteen taustalla oli näkemys kaupungista kitys arkkitehdin suunnitteluprosessissa.
8
ABSTRACT
In my dissertation, Kaupunkia etsimässä – Eliel work of art. Saarinen saw the different phases of this
Saarinen Amerikassa 1923–1950 (Search for a City idea during his career. In the Munkkiniemi-Haaga
– Eliel Saarinen in America 1923–1950), Eliel Saa- Plan he appeared as an artist, but in America he was
rinen’s American career is described as a continuation confronted with a new kind of planning context: the
of his career in Finland. The focus is on urban design problems of dense metropolitan cores and spreading
and planning. Saarinen’s career as an urban planner suburbs. Saarinen’s solution to both problems was the
may be followed from the Helsinki railway station gradual process of organic decentralization. The city
(which inspired him to search for solutions to traffic planner’s role changed from an artist to the portrayer
problems) to street plans, international competitions of processes. The urban region was looked at from
and visionary designs for the future of Helsinki. In above, but at the same time homes were designed and
the latter, his urban design ideas may be seen in the details drawn. Eliel Saarinen’s career was one of the
largest scope of scales: from the city region to the de- most extensive examples of an urban application of
tails of housing design. the Gesamtkunstwerk idea.
Also in the United States Saarinen’s career was The American legacy of Saarinen the urban designer
marked by a design attitude that used a variety of consisted of a skyscraper model that influenced ur-
scales. The city region was taken over by Saarin- ban centers in the United States of the 1920s, the pro-
en in his organic decentralization, but at the same cess of organic decentralization that aimed at creat-
time he took notice of urban details and designed ing order to metropolitan growth, and the idea of an
houses, interiors and textiles. In housing design Saa- architect’s pedagogical responsibility as an educator
rinen used the catalogue of attached houses that he of the general public. Education could be furthered by
had already researched in Finland, and did not see books as well as thoughtfully designed environments.
the need to rethink the spatial solutions to everyday The roles of an urban planner, building designer and
living in his American rowhouse designs. Recurring educator were all intertwined, as were the various
themes throughout several decades were, for exam- scales of design work. In Eliel Saarinen’s designs all
ple, similar spatial arrangements in apartment plans, scale levels came together to form a whole, which
connections between interior and exterior, composi- was described by biological analogies in Saarinen’s
tion of street space, flowing traffic solutions with a writings. The city was an organism, and both the sca-
hierarchy of streets and paths and taking into account lar hierarchies and the inspiration for form search
the larger context connected to the design task. At the were found in nature. Saarinen’s interpretation of
same time, the designs show Saarinen’s familiarity the Gesamtkunstwerk idea evolved into an interac-
with the current urban discourse in the United States: tion and harmony of levels of scale, which guided his
block structure became more open and the hierarchi- design process whether the task was objects or city
cal separation of various traffic forms was more im- regions. To his students he especially stressed the im-
portant than before. The designer combined modern portance of taking into account the next higher scale
design ideas with a knowledge of the past. level in design. Mastering scale levels had then – as
well as now – an essential importance in architectural
Saarinen was designing a city even when designing design processes.
one building. Behind the attitude of controlling wholes
was the idea of the city as a Gesamtkunstwerk, a total
9
Prologi
Kaupunkia on vaikea nähdä, se täytyy kokea. Kaupun-
ki koostuu palasista, fragmenteista – jokainen kulkija
muodostaa niistä oman kaupunkinsa. Kaupunkeja on
yhtä monta kuin on kulkijoitakin; erilaisten yhdistel-
mien määrä on ääretön. Ja kuitenkin kyseessä on aina
jokin tietty, yksi kaupunki – eivätkö Italo Calvinon
näkymättömät kaupungitkin1 olleet yksi kaupunki,
joka näyttäytyi katsojalle aina erilaisin muodoin, pal-
jastaen jokaisella kerralla itsestään jotakin uutta ja
ainutlaatuista?
Miten suunnittelija näkee ja kokee kaupungin?
Suunnittelija on yksi kaupungin kulkijoista. Oman
kokemuksensa läpi hän tutkii kaupunkia ja katsoo
silmiensä edessä yhtä mahdollista tulevaisuutta nyky-
hetken jatkeena. Hän on kuin Leena Krohnin novel-
lin mies, joka näkee ajan venyvän silmiensä edessä2.
Kaiken nähdyn takana on heijastus jostakin aikaisem-
masta; historia jatkuu loputtomiin. Näistä nähdyistä
palasista on suunnittelijan koottava kokonaisuus, joka
parhaimmillaan on enemmän kuin vain yhden arkki-
tehdin kaupunki. Siinä on osia muiden kaupungeista,
se on erilaisten kokemusten rypäs. Nämä “muut” kul-
kevat kuvissa, ylittävät katuja ja astuvat ovista sisään,
asettuvat taloksi ja muuttavat kodeiksi ne tyhjät tilat,
jotka suunnittelijan paperille hahmottuvat. He ovat
olemassa ennen kuin heitä oikeastaan onkaan.
Kaupungilla kulkijat ovat käyttäjiä. Mikä on heidän
roolinsa kuvissa ja suunnittelijan ajatuksissa? Onko
suunnittelija kyennyt asettumaan käyttäjien asemaan?
Millaisen kaupungin hän on mielessään nähnyt? Sitä
voi yrittää tulkita jäljelle jääneistä kuvista ja kirjoi-
tuksista.
10