Amerikan suomalaisia

226 Pages·2012·40.41 MB·Finnish

AMERIKAN SUOMALAISTA

AMERIKAN
SUOMALAISIA

MUOTOKUVIA JA LyHyITA
ELAMAKERRALLISIA TIETOJA

WERNER NIKANDER

1
vv, 1922-1927

e
ieuusesriTUUTH
SilivlET

Turan Yiiegieto
20500 Tuiku 80 17536

i
i
i

Syntysanet,

pmisnelesi Wika tuum <uostakin niin pienemmisst
Dives, kuten porhekunniees. suin lasjemmiseakin yh-
‘aiskunteryevaed Ksipaoceentanne sada siloin falls ko-
owutaa, teisianaa Kohda‘s. "allainen funne voi asvas <a
Tishittrd ulin voimskhuasesi ja vastustamattomessi, “n=
pile kokovnlauissiboen Launtevsta ja paterysdesti, ett
4 std mithisn esteet, vit ajalulslssn loijellevat sum-
rina? caan savistokert Kobisavisla vasbuksiste ja vai-
Teeuks sla voi kahditias, Niind kymmenind vunsira, ke
fndiden riven Mirjoitfajan sana on wile. inkestive Aimeti=
lian stem’nisonn shleisiemnam, on his irsepitorat hy
lungt ajstes, wt ost seats mushdosiriman satel ay
felislavia hetmolaisyks6.# phteiseen lekoelmean, kvl
‘okawn, saad albont selaisiste yksibist, jatee itsakuk-n
fealtaun, hinmedrecin isi Kivdkeamoar, ovat ollet air
Karssmme yhlelslsnnallisen, hengellisen, tsteclian, tal
foullisen ja tsloveslisen elitnin rslontamialydasi Taman
piuimdieas sanvettsminen onlein cliytkerallisan. Keavte
fevisen “Amaviken Suotuelsiein” eyenyn perusteuny jo
isin sirnilelman Keytznntnen totouttareinen joltai edel-
tisin siven wnvislamatlem/ata aihoieta. Haneoskiin, Mich,
fli uct x, 1917 joidenkiv tsiasharrartavien alstiozta pe
ustettu yleinen auemelsinen suimvala, jonka txepeciiaun
desta ja valleisla on tankempi sclitya teoksemme alfealeh
fie tuinesra hirjilahresta. Meinitsemareme Jiiokecn
Thell-ten hanna! lavaivnue ef vastaral ait toveite, jotka
liv ctnmstacet hanexeen inanetuneita albitiaiia, joinin
Ainelisin vseussin tecin johtavana sya oll wasilmen-
“ds trof-aina a diakonls kakine epiudsirseg ye nee.
Aincellins tila weoittastui vahitellon Kehiltsvan var=in
Fpuolestutcevakel eli jane) slliscks ‘white clepantiksi,
jist ase ny, ali sxugnhieinen kuin suoma-aiseakin,
hi mete akuuryantjuille siraalayhilisty bois kuvalllu,
Ktendi —kuuroilieHorvile. Silen hdin sarin lla oF
JuolaI aoens alusen lectumva kuvalevhsea su
hiteima Ja sin tasjoseuin erises jbsoleamnan Kokoule
Sessa inienamnaan aineksia wahdo liimunas Kanjoan, Amo
tihan sunnslaikia edustevear, elimakerralliseyn leuvatea'
seen, josta Tart lavlly enrailla voitaystinIyhantat. wairaa
Yelkalesjoja ja rien korkoja smartsaa. OF selva at fal
Inista vapneehioiste tarcousta jahokimnalla el olla aystt
vvastustea; péiavastoin ehdoitns kien welin hyvakss
tin a ranesin onnunccivo'uksin hanlekeen aenealymisas
Aull ania sitan ratlaierakei, Néin slain Jkaleansss v. 1922
Ccnsimmiisidainekeie “Amerikan Suomalaisin”-bnmis
Serton lolol, rein Michigenin kpari- js eauta-alueDs,
Niten Minneacia, Tinaisin y. m, vallioiswa, En wot ole
frainitaematin, Kuise aroin ja epircivinkin onielin 3
yin alusca tolmitssas, all gritya, Jon a> olf tositousen
fotentettava, kuvaclal minalle glen yalkesbiontoieeke!, jopa
‘Sivan plivoimaiseksthin, Ning velkoninicin, varsinkin
oni alknasceins, ello lis lzertya mili yeeinoasan
Seluisi taltavia, joiden ussuin civa:tavan tenia’ Isai
Teancisuuilen jy kashi son yatheudet ja vastubnet. Usloin
Deidan loothivan asiaed Lerkoitukaeca, rim, ensinnkisen
Ameriaan soma sien anunokuvila somistetun oikeis
Faison adkaanssamisesn ja sen cilia, ntsall makdolis,
fvusslsen sgottamiseen vhlelselle ja vhleisiy esis uarkois
tavalle Itoksell, suomalnizetle aaireatlle, ja sitten “last
but aot least” paloair ennen Ketiskea sollasile Inajenanin
harkitsevite tultaalien, foiden teen haluavan role
tina hed yin alusea, Siksipa tehdakees! olseutte wile
rmonille saduille ancaluisillen, jita, byva Iukifunl, Vill
Teohtaamaan tassh tenkseess—mainitser sen vilpittemssti—
‘eth ne piacianza ovat jauri ul henkioila, jotka ovat
tmakane hiss, nnkyin nis monisa massa, yabeist. hans
niotustn ligauvissa sritylsieed, jour mikden ysikactimen
‘ois, joist plempiia olen koettans Yohei wlkoa, iva
hie lainiaan ole fsedmsh pidacol wavkeiré yhisiskunlamme
testing, elvis fe sks! mukaan Jatsneet, elt. kuvollaan
Ialuaisivet “lostan” ties kiassa,

“Voinkin vies lobumdenrswsnicert? vakeeultan, ots ake
Isa, mis Hikuinkin aineita Rerailerfssd ja orannttoa

prysin sin mille! potkeuloeita vastautinans Noy mit
han stag nyt minankin elimikeswwai ja kuvan! Ursitis
olla, =.» oakgn Riili nyt — 32 tai tao — peljeakin wns
Feswiinis.. Pyydin uudelloen todeis, eto alucksia tata
fitaleckicinan lex tilunmut sande fadtaote yh oskun
feamme esistavista faswnistl, Yhaveveltaimme suurella ji.
seats subsoscea Ihailtavalla llpulentla paamme Taka
fmakeerme sumaas wapatcen, Samat mahdal sauder. Xuine
Tavilten voisi usettea minkeanmoisis rajamiinit tal ehtoja
oranotison néhder oudea kolinaamme kansaluisia, ecusta
oar aikilaiskivjaan je siksipit onkin kir,assapatkka af
Ine ollut avoisna jokaleelie sunsom suomaissele, nasal
Trihulle, Viel. sall-tlanees raizun avonainesttiimaista, ot
4 olin suorenaevoisen kuin pidieuecn m, an. koulusivisty
i teloa ja tatoa, am vei haltenkan Kyavmyksessa olevas
Sa gsiases ohdbio? asettaw Uiedon ja teidim henbisig, viel
Sdhemmin uineclisia sacvotoksia, Nain ajstelon tahontsin =
fain nehelle, joka on teistaxymumenta wuotin =yFskennelly=
Fannen punepunelsisa je xolmekymumenti. vuvttn Qu.
fon caivoksizse, ia male somanlaisile vurastasille, olla
Ge tins kirjasse tepan, noelaw hattan! ja teu Pht sy
fein femserskscn nin’ mille tahanss, aileka vinkain
Inuomatulle pigpiston provereneMe

‘Teoleescamme lukiin kobtes riltei poikkeukeetla Ame-

ronedevia, via Amerilersen ayrtyre tl,

leuin oynyieadstaan tan atiriynettakin. TloviTslnetien
Jose on medeicn ola mir Lyhsomean tei pitemman
fiom “uuclesea kotineasen” saunella, mutts. Seogccen a
Tsinsite saomslnisin. ‘Tekijé on mvéskin ‘srkinnat its
lism olevan eigeaden, Supa sveinizes velvolisuuden ite
hpenkileninistitn jeitaein turvse vicrailenia somelaten,
jitles eri Katsnmasnainer. cvut eskundessamme. tcin inact,
Genryissesan tuulahdaisila meits innorianact, vikestustar
nce kancallis« eames ja maunkil seni
Gembeet arwnasiag smsdaieundalle. Niistt “viersiotam
Be? on etikvinen sexieldniimis teoksen Ipoulchail,
Jenmsisia eleankertoje
si ryhdyin Xerailarsan ja myyghemmin, Ws tebtt

Rum muistolon alkea, jellein o
teokee
viii Jatkoossani, aina take pfvilin sank, tn
luisekst velvollisuueksent HImaiste vilpitémén tusnoninke
sen kuillle ystiville osictamastaan hevistS tebdoste mat~
Feilla llessuni, heidin kodeissaan vievsillesin ja sitten
alhoraiin psanitejia gvydin kita ennen kalkkia sil, et
ti ovat mintle kennatalense ja Iuoltamnkaessa suodoet,
Vismeisind parina yuna, yritaiesént ill tehlaEs-
ssi, en Pasiin olen ja kirsimpleamnt fehtmmt zeahdoto
‘muudesta sanda taoa veiled vane, sae Fala wots
Silton, Kifer elfs sauanitellar jn foiveinsei ilmaisaat. Nils
‘8 esie, jolke ovat myohastymisen siheuttanert, nen seat
Kerrat ja eri eanomaloissa teh sellon, ja n® eva p-
arises: 1h, sinosten koloaminen viitoe vuosina, vEbin
funen ja Kalin acan salon presidentic vaelia (v. 1924)
fom llut ylen Aieasta 38 mgamlavas. vex, yhtelstovm nla
ff ole kaildsion altumain tilaaiien Iemasa ollot einiin
favdvbivd, Rn ole sagnat kuin noin 2 esanottjion
alle yarmasti Iupasisia valokuvis, en snsGshitin Kaiki
patkoia villldmiittiri (eloje eattunelsta muscoksiata
Palidcalmintonn, ammattin sai iséhin neaeen, valzie oles
bifte saniomalchtien jg Kirjeenvu hasan hauths pyrtiayt

‘onsen itsent ylewasirin onnclisele nyt, ‘sun ty6 alka
ols loppoun shoritet-, je jukatslle csanortajalle vitae
Kin yoin taytsal lyprsiesent. Sa raula-asiaa olen’ myoskcin
i 1AEm mens, coinnt avusiae yl: 2,000 dolunia
Thuiltavas ‘siwivulisyyits cvab veokeent tllanjat, josalan
Tnavvoja poikdevksin Iekwarotiamatta, ‘soko thon’ gitaiin
‘gar ovoittaneeL, jesta en voi heild kyllin Rlltta, Jos ker
tn kuilkine virhoineen ja suatteinoen voi ede vilhassalein
tndaréssd siitokansammne enivemiksia vaslats, tte illoin
tellin Teka sieta sati'si Kohesamear sim, lapsuuden-
tuikanss “eikkitoverin tai Teyiaist los sevratessean mann
rivslonsé sleisli eteonpiinpsrkimisté, tai jos teakzellan)
‘wisin tendi meikili-selle sanumalehd stale pienerxin pal
Yelaksen, olives kiki vainan ramstacli pal tt
Hanenelisea, Mich, eloleunssa 112%

Werner Nikuxder

Hancackin suomalainen sairaala.

Ks sii atau ro tos ga
rolsimmelio <yy-yhteya — Haaeoelin seurnnniaen eat
an Kan2ee, Kuton sen toimittajan johtavasra Kirjoitale
testa, “Byntysenet", Ishenmis néadidn, on asionmulavita
tata moutainalla garal's mybin Manceekin suomalaizen
Sniraalan evntyyn jn vain,

SEnneockin suomalainen stands (nykgisin tuametta sas8a
igulia Clinic lospital) pervctotiin saline, 10 p20 1907
Sea perustajina olivat muctamat kaneanine pavasia lr
Ieoittavas, ealstynmtelises kansalaiset, jetha olivat jo eusan
thmmtenvel sellainen Taoksen guute'ta Yimin Jan‘an ja tea~
{vikisen suonnnisivnn asuludien hwrtellt. Sairaslaajatee
sen gelune jo inmustajace ul ty’yia Luwettu Kensal ine
fossen mies, aploobxuri Werner Niknder, juka om site
flauutin tseita Puosia time agsla eliaistiin wn staat KE
thes yasinomaan min lempiajutuksonsa Locullarisulte je
TResilimiselle, Selvaa's enim koliisen vootLe reakesltion
mishunaae je plapitanins, area ‘un ge allsvateenksta
Su nist muodoscivag Mian raakasks| tazkatst vition asa
Fiaie, rvutellin se bubtik. 17 p. 1920 ayvantokevtisy,
‘oxen malin coimivakst sairaglalsi ju sen omalstos js vas
Swmalaistus siivettiin Hancack Bethany Hospitel Associa
‘cn piuizelle shaisty}acte

Suiraulan sennyst& ja hilinnosta kerrotuan erifeek sai
ulus ‘ohlskonar julesieenaea entolehtisessa mm.
Ssaimiain evastestir. alike: paikalista tarvera varie,
kun pikalliven katslinen cairaala ei voinnt protestanttisia
lypupteia, Vahitelion laajent sairaalan tomate, ja on jo
Wie yuasing potiaice Ullal ulkova:sioistakin, THansbla
(Gun cahvdon ei sairaslas toimintaa ole vaitn tarvictavanan
‘nldsdesi Iajestaa, mutta asiat ny svat ehitervan yah
euler silt phamniaraa lob, joka seiraaalla on alusla ale
luxen ofl, aimia Amerikan shomleiston vhlcisena sairase
Juma, Sairualan asioita aoiti all i-henkisea jabtokuata,
st Kuuluu johtokuntean yhdelsiin henkilbt. Johtsleunnsn
ceimichani imi kauppiss Oscar Nonlstwim, vargesiate
bow Iikemsiea Franke Olson, sahaalonbodiajana tehtailija
Mats Matioon (atterimin suollut) ja kirjurina aptoeecart
Werner Nikander, ‘Muins joitnkennan soning toimivat
Mro. TT, Futho, Biss. A. Kotila, pastost Alfved “Taqman,
toimilicia Frnil Seestamoimen je maanvililija Knol Salm
on." Suiraulin sleet talondenostajana tebml apieekdcarh
Wemer Nilandor con perustamiseste allkuer yuoteen 193,
jollain tairanla vuokrats jn tehtoei Henry Holes, siren
lan apkyisele puflidvacitl. Mr. Newser on Knitankir
viellees Bethasiy Hospitl-yiielyksen taloudenhoiajs.

‘Alas of aairautalle ollat vekitwista pailaatrlt, va
sinae toivat potilaftnas suenalusel pu umerikalaises aie
Te, Loiiltaen Ieikkavlesia fa hoituen potilaitaan sie, Kol-
men ensimaniieen yuoden ajala Kavli sairaalaa xolme su.
rmalaista ju vhseksia amerkalsista liia, Silloinen iste
Dpomingildinan liilairi Caitokson yk, paBliaiei) roFt0-
Hi Haney Holm, fol suirculan aluste alaaen on ollst sen
Tharvas keumatsaja, evi kasi ceria sualcadessa suran:
las, ollgen wastaan sofraita jg hoitwen potifaita, Syssy lla
UBF onnistn iin hues esamaan yaldtulsestt Lanne ja ott
magn leitoisen hiciuunsa. Sen jalkeen or suicuala 0
‘tmrvallisissa Rios je mucdastuut yhuleksi Visniemekheen
Sudsitu'mpia sainashsaseita, ‘Tehlost Holmin mune llei-
Hai Ja Krurgina on kooneit tinue pollute laajoita ali
a Michinania ja Wiscorsivis, vielant aina Canadaste asi
Laitokeen llielioteeioit yalinota on sen jalkeen surest
lisiety, olen we teed eubtecssa on yoiae, sirteA enciluoke
hasten yisiryisten sairauleiden joukdoen.

‘Ainoana hsithens ssiraslan nplylnssit wenestybsllises
ja — tahteisimmne sasroa — sian Chinn
fn tilaatana,slldseineatnes ef ole nish ast voit nftan
fenempiit kuin 25 polilasta kervella. Laitolsen Iealer‘am
fea carve he roost vuoelta vhi selverseiks! ja vastivany
maki, Ssirsacvhesiylion labiopiin. tebtivsin, iki
Tonin Taito saksnen ja varoia Keone, hunlus miclestion
me suunnitelmais Ioatiminen eaivwalarsicannZae lagjente
mista yariow jg nilden toteut-aminer lahitulovaisuudessa

seas

Aseransa puulesra on aairasla eritfain tuonmnthanalia
padkall, corkealla pongormalla Vortagejarven ranaalla
Saivcalasie on ksunis nikésla mauntulle jarvelle, jonka
Kania sulkoe kesiisin suri osa aijievien Taivalithenteos-
Hi lise salvaalarakennus on occas ,a vihtyist ‘apjoine
flkoverantoinven ja valesige Inoneineen. Sanraclan hen
Tokuala on kelonian svomalainen, jots seikbaa euomalaiset
potilast ovat sina pitancet stress arvoss

Thancoesin. suomalaisen ssirsalen qousl merkitys ‘au
daar kenties perbaiten sinh ynpéristoand, missa ae sje
sot ‘woos! yaucelte om ie xactomnt Kanpimig ye
THE Ios emnilasin welll sen avua kautta, mill se on voi
rut sakaa pti

Aimerikan snomalaisilla o” ju monilla eri toil yxkon
ons ja urvokeste, sorta vo vai tuatea “yydytysld. Hamcue-
ie nicmalainen sairasla on y¥si tllainen knnniokseella
Frsrvenannclls uainitteva kansalliren laiths. Sen olemas
feolestn soarme lla tells ile yalistunetle, hansen.
Se parasia tarkoillavile Senile, iota ovat suurten vai
Keevisien kescllé ustllarcet panna tami térean hake
teen alcour js eshtya sist molkoisin mleskontaisin ube
fia tcuttamaen kon mstakin nile altel, jude ovat
lec sll saosilisia je ot-aueck sen hoiviinga, Britlsinkin
nteskbasi Werner Nikanderin je Lohtoxt TL Holmin rake

fea into Lem ltoknen sateen kenseaome pale
seliksesta oval Kitsiceela mainittaval, He eivit ole skisti-
Ineetaikaance eikk varosann vrishesaiin eaads tasla litoke
foc Amerikan sucmalaizen seisen sairvalan, johon witai-
Shin joloinkin villa (edelivella ancall sll. esetsnnola,
julie sanciek slpovdeli, Tosh pyvkiimyksesed tahtovat
fuitldy sairaaian yetiwit oa tshowkastt suukana,

El Srxstanaoinor.
Veljeydesta ja veljeysseuroista.

‘lievs; joke ox ollat yuasikemmenien yarrella Whe
jen Jinasten innoittsiana, on sllanutviimeisten
‘osien kuluessa muodostua puke! saronnsks, je 958

uonedla alla on jp Zok veliessaatoritin ja velleysye=
distyksisn aletix epiilles ja nepstivicesti sihlaxtua,
Kuilenkin on tuoly elivsittivis thametia: ylaiiyisien’ je
ioissalsin yhdistyksinai vielak'n clemasen Be se muster
flekatn velieysantieiden sy, jus cl tuste shane ja lahis-
tvs kasilelad smoremmassa mndisiesd mpkyiivie ten
tea, sll tarvewta ja tla sites siiaen of vuinkeam ryt
aut,

‘Ou patjon veljoysautteen pobjalle nerustettuja velieysyhe
discylsia, jolkx Kogoontavet yhieer piidaeiaieesti vein
hanasu tei moun sellaien pintspuotinen nautianon
‘oncksy, ition Hse velfeyan ohsellisaket hyrytmyleted tal
ovistellieks! vorieuskuvake! ja tzkminnay hatarvuden
pelstveksi, ‘Thon valiltavan ‘imidn ovat otaleutlavnsts att
hut wibitellan afkasa ne ys loainclsst, coista Kukin vole
ieysphdislye on Kokoonpanti, lnm ei ole iahdosea ol
Tu sellaieia voiic, joan olisioat kyenneet perigatteel’sesti
pitimiis teoie ioncvda veljeyshenler. vallitsovana,

Poiketiakooo yalia lucmayn siimass allhia vaiksitestin,
jotks mundostavat veljeyden jana aiiakuin myoskin he
Tohuhsex velieysvietin tereattamiseen laaimmaisess,

Rnsinndin mnistetcakoon, ettd ussimmin symbyvit wil
Dittémsinmsst velieycem coor jopa szuret ubrauksedkin epi
hosmaalisita aiko.na, jooin Tabieaminen en atinesliest?
‘ni silliest: ahrinkotiiassa, josla ei han eminnecvoin
raytd voivan seiviyiyl. Soin harda tallaizen Wlamtoen Ja
Hinnillétociseajalle ilsestitin sisainen Keholtss taker
Jolain veljen tal sisazen estamfscksi, Tin tavta hehoiiusta
‘ayiiskin seurna, lle hin harvaldu kusnselemann fois, t=
sakkaiinpid vaikacteite, joita aineelliswaden vailetus tat
Farecman minim paaduttaminen on haven La, untannsa
Juurratéennt, Joke capauksessa ajatis veljesdenigoala he

easi sillom virilee, vaik’cs Inn ois mulolnkaam deste
Iurkaan yeljeysseuoists, sla aulstan ¢ ole yksinomaan ite
san Yarlen,

Exindising aikeina, varainkin sillon kun eletitin aiell-
seasa gllakylbaisydessi, on nemnaisesti vain arvoja tie
laisse veljeyden ihaotelden terestiamisiin fe tenis,
juten riith autlets harros-ovat kokonaiaet Grjestit volvat
nnklvertyi toiminnan puutyecssa a Iy'sua sella piata-
Dpaolisin harrastuksiin, jose poricatteciiset tarkotinspe-

ovat vaarassa tulle tahotatks! tsi ainalin Ulapiisest
Unhoitetuikel, Seupililden, kun nain sj, -ulovat ulkopac
‘isetsivaelakatoaia: pllaisen ennakko prloon, eiel veljeys-
seuroisa — jotka useasti semalla ovat salaseuroja — miz
tidn veljevttl todela ole. Tam ei le aatteen eka seuran
yy, wasn niiden y2sivyisten, jolta kaikkion swurain iytyy
olla kokoonpubtujs. ouempati kuin se on niiden sikojen sys,
jetka kolloiakin va kitisvat veljevatvanteldan azzaitun nee
iva nteattamina vastean. Ibmisen huiteakin pitts cla 8
Suvaitntatlen herva

Ellei wliey tii wien Uehotnaati teteutiea Jollilvsost
sin jdalin sen tosibasrvatnjille vicki cHaieauy totouttan
sila ylaivyisest, Si varmoan can kokin sieimmazeian
ilyltdvae nautintea ja (vvdvtyats, dea sla ylpitiomde
Hi Fengessd tohdidin sentahden, seth sithen tunnclacn Ju
slam Riskyn velvoittariaa Uiytymystt ja emaase wetimes

A whnvea intasutta ja raldeastha, ules 20 har‘oitajalle
llriselt tottumakseles, eth se vail tan toleink 2
fet) HéetAmainicuniaisisa Glantcisen ovatkin wei
Ina velieseural spr yn, Sit samat Shantect oral whi
alka valle, jon yke tyiis. Stan cn eyntynyt su0-
ssisven kosher Kalevan Kilasisn jarjest, siten Raitt
wieyseura ja monet mut,

Palssmme uucestaan veljuysnattecn ahtaka*tsar. TLshien
Inusen vakcans, volleys, heimousiunlo jo maittsveseyeaa.
‘te kakin penistus verivelieyden ‘altasin valvoicusslin. Pi
uisarhiin itsostidn selvdna, ctta veljakel tokevat toinen
foislana Iuornllisisia spista, vclieysvietinsehoituksesta
Samoin dhmisvejet avet Jumulan velvoitlariat noxdatta:
mann samaja stint toisinss nihden selib yc
lla hollekiivisst, Koko Shmiskemnan siunaukeeksi

‘Veljeyssuncul, ailukuit esimerkiss! weillt Kelevan Rita
vit ja Keleven Nalsot tolmivat koskinisiae\ toim'toksis=
‘aon ‘ofstsisekanlaisuusdeasa sentathdea, ala be siten par~
Ywailen vaival veljavden katkicier Kalleimpix usta jouko!.
Takin keskonsav havkita ja niista empimitia Keekustell ole-
imstta wanes (oll ii nee oy
jolie einit kas satran ainincen perhopiien. Krstenki,
Yoivnt Ae omababteigests mielinmidvin sivirerkaarain ale
Lopuetella veljevsascetta toteuttan, ja gestsin sithon pesi-
sattolliseatt velvitattaja, Toe veljoveseurojen jisorot Joka
fapacksosea niin tesiaivil, nin Kenelkin, jen non-
dsttivet Kislo’ Kaimmiieen whuatamisesta sok tis
Tamslan Weld, lit mitiin sryih ayyllss Xalevaisia
fenempa kuin miitakan veljeya tai Reimnnsvurojn epaleis-
{iMlepydeoth, joskin niiden eiedinen toiminta tapsktan jols-
‘uckin tapaulcsiaes omer 9s sisupiirees.

_Etelldinnme toinen toitieamone voliereslckanden shiva.
filsisvukaia. Kiinnekehtia imance ‘svldkialla laaeioes
ympliiatiselmme joka alle. Jokaise:sn lahimetisestimms
fon ok eohla, joka autiaa vuorevatlnteean aiznansnarnt,
4a js Iaheisemman veljovlen heb ilyista. Joleizen Ihim-
aiisen sydimcen on jok ticket arminna Joly Keli hanen
Kantalostaan helkibtion acintou vastakaikana umallenme,
Tokaisessa vn joka oininaismss, joka sca berdetykal
Taneseveljesed Manvicicvieen Kipinn, Joscasitten al
lee rikisvaibeinen tie suvaiisovalsiutorn, wiraaraisuuteen
‘elias arxisaudensa Ingjeuevaa. ja sitter sen ylapao-
letle kohatravazn velfeyeee,

Hancock, Mich, elok, 9 p. 1927

inet

Joie HE. Kenteonct