Lukukirja. Kolmas osa. Alkuşkoulun kolmatta klassaa vart / Книга для чтения на ижорском языке. Часть 3. Для 3-го класса начальной школы

148 Pages·106.061 MB·Izora

by  Iljin N.A. / Н.А. Ильин.

N. A. ILJIN
LUKUKIRJA
ALKUSKOULUN KOLMATTA
KOLMAS OSA
U С P E D G I Z
L E N I N G R A D AN O T D E L E N IE
L E N I N G R AD
>937

N. A. ILJIN
L U K U K I R JA
KOLMAS OSA
ALKUSKOULUN KOLMATTA
KLASSAA VART
jRSFSR-n Narkotnposan vahvistama
UCEBNO-PEDAGOGICESKOI IZD ATELJSTVA
LENINGRAD — 1937 — MOSKOVA
H. A. ИЛЬИН
КНИГА ДЛЯ ЧТЕНИЯ
НА ИЖОРСКОМ ЯЗЫКЕ
ЧАСТЬ IU
ДЛЯ ТРЕТЬЕГО КЛАССА
НАЧАЛЬНОЙ ШКОЛЫ
Утверждено Наркомпросом РСФСР
ГОСУДАРСТВЕННОЕ
УЧЕБНО-ПЕДАГОГИЧЕСКОЕ ИЗДАТЕЛЬСТВО
ЛЕНИНГРАД 1 9 37 МОСКВА
Korkia, rohoin jo ootteli aikaa.
niitty taas on. Jokkee nyt hyppiit
Meil nahka on kerityt päät,
punain, veessä höö ^uljppiit,
Se päivyttynt on. ku buljbukkaan 1
Elo meil lapsiil, päät.
kesäin on tult, Helisöö ranta,
niityille, vesille i vesi nyt loiskaa,
taas joutuneet hätähyi kala
oomma. karkuu vaa tuiskaa.2
Jooksemma rantaa, Seis!
ku jalka vaa antaa, Olkaa vait!
— teelt nyt pois, Mikä se kuuluu
jos räätyy et nois! laagerilt päin.
Jovvuimma rantaa Se gornista
seel liiva vaa paistaa: soittaa,—
taitaa meit joki kutsuu meit pois,
1 Buljbukas—vesiroho, kukkii keltaisiil tali valkioil kuki?
2 luiskaa — pakkiijaa, ruttiijaa.
jo aika on lopettaa, Pölly taas noisoo,
Rooka on valmis, ku otrjada jooksoo—
käykää nyt pois! teelt vaa pois,
Syyvvä on tarvis ku parvee et nois!
ja leppäämää
noissa. N. Laukaalain
Kysymykset.
1. Kest läätää täs stihas?
2. Mitä merkitsööt: „taitaa meitä joki jo ootteli aikaa".
3. Mitä vart lapset kesäks männööt laagerii? Mitä antaa
äaageri lapsille?
4. Ken teist on olt laageriis?
Upraztienja.
Mitä näyttäät eri kuvat, läätkää niist.
Hyppähys.
Yks laiva kävi ympäär maailmaa ja oli matkaal takas
kottii. Oli hiljain ilma, kaik väki oli täkil.1 Väen sises
pööri suur obezjana i nagratti kaikkia. Tämä obezjana
hyppi, kaikeel viisii irvisteli näkköä, narri inmihissiä,
i näkyi, hää tiitää, jot hänenkä pelataa, hänt nagretaa,
i sentää veel kovemmast ylpeni.
Hää hyppäis kakstoistvootisen laivan kapteenin pojan
looks, repäis hänen pääst §lääpin, pani itseen päähä ja
kiiree krapuis mastii. Kaikin noistii nagramaa, a poikain
jäi ilman §lääppiä i itse ei tiitänt, nagraa hänen vai itkiä.
Obezjana istuis ma§?in ensimäisen ristipuun päälle, otti
:§lääpin pääst pois ja noisi hampainka i laappoinka sitä
repimää. Hää niku narri poikaist, näytteli hänen päälle
ja irvisteli hänelle. Poikain torui hänt i kiljahti hänen
päälle, no obezjana veel hullumpii repi slääppiä.
Matrossit kovemmast noistii nagramaa, a poikain pu-
nastui, viskais pinzakan päält pois ja hyppäis obezjanan
1 Täkki — laivan päälys.
4
jäles mastii. Yhes minutiis nooraa mööt hää krapuis
ensimäisen ristipuun päälle; no obezjana veel lovkem-
mast i kiirempää hänt, sil samal minuttia, ku poikain
duumais laamata §lääpin, krapuis veel ylemmälle.
— No et vaa mää siä
miust! — kiljahti poikain i
krapuis ylemmälle. Obez-
jana jällee manitteli hänt,
krapuis veel ylemmälle, no
poikain jo suuttui siint kiu-
saamisest, i ei jäänt jälelle.
Niin obezjana i poikain
yhes minutiis krapuisivat
samoi yllää. Samoi yllääl
obezjana venutti itseen
koko pittuuelt i tarttui ta-
kakäel noorast kiin, ripusti
slääpin viimäisen ristipuun
otsaa, a itse krapuis mal-
tin otsaa i seelt pelehteli,
näytteli hampaita i oli hyvil
meeliil. Ma§tist ristipuun ot-
saa saa, mis rippui slääppi,
oli ar§inaa kaks, niin jot sitä
muitas ei saant, ku vaa piti
lassa käsist noora i ma§ti.
No poikain jo kovast suuttui. Hää hylkäis ma§tirv
ja noisi ristipuun päälle. Täkin pääl kaikin katsoivat
ja nagroivat sille, mitä tekivät obezjana i kaptee-
nin poika; no ku nähtii, jot poikain laski nooran
käsist pois i noisi ristipuun päälle, häylyttäjes käsijää,
kaikin jäätii koolleeks pölästymisest. Jos ku hää
olis antant vaa hot harkkomuksen takas, ni olis hää
purusiks särkent itseen täkkiä vas. No jos hää vaik
ei oliskaa antiissut takas, a olis mänt ristipuun otsaa
saa i ottant slääpin, to kehno olis olt hänel pööräh-
täässä i tulla takas mastii saa. Kaikin vait katsoivat i
oottelivat, mitä leenöö.
5
No vot väest kenlee aikahti pölästymisest. Poikain
siint kiljahtamisest tuli muistoo, katsahti alas i noisi
häylymää.
Sil aikaa laivan kapteeni, poikaisen isä, tuli kajutast.
Hää toi pyssyä, jot ampua kajavia. Hää näki pojan ma§-
§ist i sil minuttia venutti pyssyn poikaa päin ja mörähti:
„Vettee! Hyppää järkeestää vettee! Ammun!" Poikain
häylyi, no ei saant tolkkua. „Hyppää, tali ammun:..
Yks, kaks!..." I ku va hää kiljahti: „kolt!" — poikain
viskais pääpoolen alas ja hyppäis.
Niku tykin looti, plajahti poikaisen ruumis merree, i
evät ehtineet laineet peittää häntä, ku jo kakskymment
molotsaa hyppäisivät laivast merree. Yli sekunnin neljän-
kymmenän—neet pitäks näyttiisivät kaikille — pylkähtyi
poikaisen ruumis. Hänt otettii kiin i temmattii laivaa,
yli monikkaisen minutin poikaiselt suust i nenäst noisi
jooksemaa vesi, i hää noisi henkäämää. Kons kapteeni
senen näki, hää järkenää kiljahti, hänt niku mikälee
tukehutti, ja jooksi itsellee kajuttii, jot kenkää ei näkis,
kuin hää itköö.
L. N. Tolstoi.
Kysymykset.
1. Mitä teki obezjana laivaas?
2. Kuin piti itsiää poikain?
3. Mis oli opasnosti poikaisen elolle?
4. Kuin kapteeni päästi oman pojan?
5. Kuin kutsutaa mokomaisia inmihissiä, niku kapteeni?
6. Ken, krome issää, päästivät poikaista, i kuin?
Kokkipoika.
(Kokkipojan läkkäämys.)
Ennen meil oli paljo alusmeehiä. Ken oli rikas —
katsot, i alus oli. Torgua pitivät: Petterii1 halkoja veitti-
vät, tali liivaa. Alukset olivat suuret, kaksmastiset.
Yksinää peremees ei voint seilata, vot i palkkais tren-
1 Petteri — niin kutsuttu ennen Leningradan linnaa.
6