Suomalainen virolainen tarina

316 Pages·2017·4.65 MB·Finnish

by  Tiina Ikonen

Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, numero 33
Helsinki Studies in Education, number 33
Tiina Ikonen
Suomalainen virolainen tarina
Sofi Oksasen Puhdistuksen henkilöhahmojen rakentaminen,
ilmentäminen ja tulkinta puvustuksen avulla suomalaisissa
näyttämö- ja elokuvasovituksissa
Akateeminen väitöskirja, joka esitetään Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen
tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopiston Port-
haniassa,sali PIII,Yliopistonkatu 3,perjantaina 9. marraskuuta 2018klo 14.
Helsinki 2018
Esitarkastajat
Professori Hannu Salmi,Turun yliopisto
TaT Liina Unt,Estonian Academy of Arts
Kustos
ProfessoriPirita Seitamaa-Hakkarainen,Helsingin yliopisto
Ohjaajat
Dosentti Kirsti Salo-Mattila,Helsingin yliopisto
Yliopistonlehtori Laura Gröndahl, Taideyliopisto
Vastaväittäjä
Professori Minna Uotila, Lapinyliopisto
Kannen kuva
L. Kokk. Estonian Film Archives, Komissarov & Teeäär 2012, 65.
Yliopistopaino Unigrafia, Helsinki
ISBN 978-951-51-4517-8 (nid.)
ISBN 978-951-51-4518-5 (PDF)
University of Helsinki, Facultyof Educational Sciences
Helsinki Studies in Education, number 33
Tiina Ikonen
Finnish Estonian story
Construction, expression and interpretation of the characters of Sofi Oksanen's
Purgethrough costumes in Finnish stage and film adaptations
Abstract
During the last decade Finns have been able to get acquainted with Estonia's recent
history through new nonfiction and fiction as well as performances and films. Sofi
Oksanen has been one key player in this process. Especially her play Purge, which
premiered at the Finnish National Theatre (2007),and novel Purge(2008) have pro-
voked a lot of discussion. Purgetells about the fates of an Estonian family from the
1930's to the 1950's and after the restoration of independence. Two different adapta-
tions based on novel Purgewere produced in 2012 in Finland, opera premiered at the
Finnish National Opera and film produced by Solar Films. In its various forms of
expression, Purge has thus increased Finns' knowledge of Estonia's history and
brought forward new viewpoints, such as the fates of Estonian women, to it. In the
discussions of Purge, one theme, which Oksanen has brought out also in other con-
texts, has, however, been disregarded. This theme is the aesthetic and skills-based
activity of Estonians, which was carried out to preserve the national identity and cul-
ture during the Soviet era. This activity manifested itself for example through dress,
which was made possiblethrough craftsmanship of the Estonians. The play and novel
Purgereflect this theme: their story has been built through distinct and strong descrip-
tions of the appearance, skills, action, fates and clothing of the characters. The objec-
tive of this study was to examine 1) the role of these descriptions and of the knowledge
of Estonians' sartorial history for the makers, performers and audiences of the world
premieres of play, opera and film Purgeand 2) how the characters of the Purgewere
constructed, represented and interpreted through costumes in the adaptations. The re-
search data consisted of written, visual and audio-visual materials and interviews con-
nected to the adaptations as well as audience inquiries of the opera and the film. The
costumes of the adaptations were approached as semiotic, phenomenological, inter-
textual and contextual totalities, which were analyzed as a continuum from the origi-
nal works of Oksanen to the construction, representation and interpretation of the ad-
aptations.
Adaptation ofPurgemeant that the costumes of the adaptations balanced between
the human level and the contextual level attached to Estonia as well as between his-
torical realism and dramaturgical use of the costumes. The sartorial history of the Es-
tonians was not closely known among the adapters. The costumes placed the adapta-
tions to the two periods and expressed the characters and the differences between
them. In case of the film and opera costumes, this was based on the descriptions of
the novel Purge. The descriptions had a lesser impact on the costumes of the play.
Also, the sister of the main character Aliide, who acts as an outward and functional
contrast to Aliide, is not yet a character in the play. As the story of Purge is told
through the fates and qualitiesof the sisters, femaleness and woman act as symbols of
the past and fates of the Estonians –or peoples –in the works. In case of the film and
opera costumes in particular this symbolism highlighted also the connection between
goodness and beauty. The novel's view on the role of dress and esthetics in the preser-
vation of Estonian identity and culture could thus come out indirectly or subcon-
sciously.
The costumes utilized traditional and identifiable means, which were partly differ-
ent in the adaptations. This was due to their different vehicles of expression and the
differences in the objectives, meanings and knowledge connected to the costumes. For
the performers, experiencing the costumes could be an important part of the construc-
tion and use of them. The lucidity of the costumes was probably one reason for the
similarity of the views of the spectators on the costumes with those of the makers and
performers of the adaptations. On the other hand, the pursued connection between the
costumes and sexual violence was hardly observed in reception. It was also interesting
that spectators' views on the costumes were based on their intellectual interpretation,
not on experiencing them. Interpretation of the costumes could also be different
among Estonians, which refers to the contextuality of costumes and dress. All in all,
the adaptations with their costumes served Finnish spectators by telling about the
characters of Purgeas a story connected to Estonia and as a human story that specta-
tors could identify with. Thereby they also strengthened the view that individual fates,
deeds and feelings are the most integral part of historical narratives, not the circum-
stances and events affecting individuals' lives.
The study shows that through collective examination of dress, literary descriptions
of dress and costumes the relation between a historical stage performance or film and
a past era can diversify and deepen in an interesting way. Dress history and literary
descriptions of dress can be informative and interesting narrative sources for the study
of costumes. The study shows also that dress history as well as literary descriptions
of dress or costumes that refer to this history can have a connection to the conception
of history of a nation, when dress has acted as an embodied symbol of power, re-
sistance or otherness. It also shows, that examination of costumes should be an inte-
gral part of the study of historical stage performances and films.
Keywords: Costuming, stage and film costumes, staging, historical novel,
adaptation, stage and film adaptations, phenomenology, semiotics, con-
textuality, intertextuality
Helsingin yliopisto,Kasvatustieteellinen tiedekunta
Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, numero 33
Tiina Ikonen
Suomalainen virolainen tarina
Sofi Oksasen Puhdistuksenhenkilöhahmojen rakentaminen, ilmentäminen ja
tulkinta puvustuksen avulla suomalaisissa näyttämö-ja elokuvasovituksissa
Tiivistelmä
Viime vuosina suomalaiset ovat tutustuneet Viron lähihistoriaan uuden kirjallisuuden
sekäteatteriesitysten ja elokuvien kautta. Sofi Oksanen on ollut yksi toimija teostensa
kautta, joista Puhdistus-näytelmä (Suomen Kansallisteatteri 2007) ja Puhdistus-ro-
maani (2008) ovat herättäneet paljon huomiota. Puhdistuskertoo virolaisperheen koh-
taloista 1930–1950-luvuilla ja itsenäisyyden palauttamisen jälkeen. Romaanista tuo-
tettiin 2012 kaksi erilaista sovitusta, Suomen Kansallisoopperan kantaesittämä oop-
pera ja Solar Filmsin elokuva. Siten Puhdistuson eri ilmaisumuodoissa lisännyt tie-
toutta Viron historiasta ja tuonut siihen uuden näkökulman virolaisnaisten kohtaloi-
den kautta. Puhdistus-teoksia koskevassa keskustelussa on kuitenkin jäänyt huomiotta
teema, jota Oksanen on tuonut myös muualla esiin. Se on neuvostoaikainen esteetti-
nen ja taitoihin perustunut toiminta virolaisen identiteetin ja kulttuurin vaalimiseksi,
joka ilmeni muun muassa virolaisten pukeutumisen ja käsityöllisten vaatteenvalmis-
tustaitojen hyödyntämisen kautta. Puhdistus-näytelmä ja -romaani heijastavat teemaa,
sillä niiden tarinaa on rakennettu henkilöhahmojen olemuksen, taitojen, toiminnan ja
kohtalon vahvan kuvauksen sekä pukeutumiskuvauksen avulla. Tutkimuksessa on tar-
kasteltu sitä, minkälainen rooli kuvauksilla ja pukeutumishistoriallisella tiedolla oli
edellä mainittujenPuhdistus-sovitusten tekijöille, esiintyjille ja katsojille ja millä ta-
voin Puhdistuksenhenkilöhahmoja rakennettiin, ilmennettiin ja tulkittiin puvustuksen
avulla eri sovituksissa. Tutkimusaineisto koostui sovituksiin liittyvistä kirjallisista,
kuvallisista ja audiovisuaalisista aineistoista, haastatteluista sekä oopperan ja eloku-
van yleisökyselyistä. Puvustuksia tarkasteltiin semioottisina, fenomenologisina, inter-
tekstuaalisina ja kontekstuaalisina kokonaisuuksina, joita analysoitiin jatkumona al-
kuperäisteksteistä sovitusten rakentamiseen, esittämiseen ja vastaanottoon.
Puhdistuksensovittaminen näyttämölle ja elokuvaksi oli puvustuksen osalta tasa-
painoilua Viroon kiinnittyvän tason ja yleisinhimillisen tason sekä puvustuksen to-
denkaltaisuuden ja dramaturgisen käytön välillä. Virolaisten pukeutumishistoria ei ol-
lut tekijöiden tarkassa tiedossa. Puvustukset toimivat tarinan aikatasojen osoittajina
sekä esitysten teemojen ja roolihahmojen ja näiden välisten erojen ilmentäjinä. Elo-
kuvan ja oopperan puvustusten osalta ilmentäminen perustui romaanin kuvauksiin.
Näytelmän puvustukseen niiden vaikutus oli vähäisempi. Lisäksi päähenkilö Aliiden
sisko, joka toimii Aliiden ulkoisena ja toiminnallisena vastaparina, ei ole näytelmässä
vielä roolihenkilönä. Koska Puhdistuksentarinaa kerrotaan sisarusten kohtaloiden ja
ominaisuuksien kautta, naiseus ja nainen toimivat teoksissa virolaisten –tai kansojen
– menneisyyden ja kohtalon symboleina. Etenkin oopperan ja elokuvan puvustusten
osalta tähän liittyi näkemys hyvyyden ja kauneuden välisestä yhteydestä.Siten romaa-
nin näkemys pukeutumisen ja estetiikan roolista virolaisen identiteetin ja kulttuurin
vaalijoina saattoi tulla niissä ilmi epäsuorasti tai tiedostamatta.
Puvustuksissa hyödynnettiin perinteisiä ja tunnistettavia ilmaisukeinoja, jotka oli-
vat sovituksissa kuitenkin osin erilaisia. Tähän vaikutti sovitusten ilmaisuväline sekä
taiteellisten työryhmien ja esiintyjien puvustukseen liittämät tiedot, tavoitteet ja mer-
kitykset. Roolivaatteen kokemuksellisuus saattoi olla esiintyjille tärkeä puvustukseen
ja sen käyttöön vaikuttanut asia. Puvustusten selkeys oli ilmeisesti yksi syy sille, että
suomalaiskatsojien käsitys Puhdistuksentarinasta ja henkilöhahmoista oli pääosin sa-
mankaltainen kuin työryhmien. Toisaalta puvustusten tavoiteltu yhteys seksuaaliseen
väkivaltaan, Puhdistuksen tärkeään teemaan, jäi vastaanotossa vähälle huomiolle.
Tutkimuksellisesti kiinnostavaa oli myös se, että katsojien käsitys puvustuksista ja
roolihahmoista perustui puvustusten tiedolliseen tulkintaan, ei niiden kokemukselli-
suuteen. Puvustusten tulkinta saattoi myös olla erilainen virolaisten keskuudessa,
mikä kertoi puvustusten ja pukeutumisen kontekstisidonnaisuudesta. Kaiken kaikki-
aan sovitukset puvustuksineen palvelivat suomalaiskatsojia kertoessaan Puhdistuksen
henkilöistä sekä Viron historiaan yhdistettävänä tarinana että siitä irrottautuvana
yleisinhimillisenä ja samastuttavana tarinana. Siten ne myös vahvistivat käsitystä,
jonka mukaan yksilöiden kohtalot, teot ja tunteet ovat olennaisimpia asioita mennei-
syyttä koskevissa kertomuksissa, eivät näiden elämään vaikuttaneet tapahtumat ja olo-
suhteet.
Tutkimus osoittaa, miten pukeutumisen, kirjallisen pukeutumiskuvauksen ja pu-
vustuksen yhteistarkastelun kautta historiallisen näyttämöesityksen tai elokuvan ja
sen vastaanoton yhteys ja suhde menneisyyden aikakauteen ja arkitodellisuuteen voi
mielenkiintoisesti ja merkittävästi monipuolistua ja syvetä. Pukeutumishistoria ja
kaunokirjallinen pukeutumiskuvaus ovat informatiivisia ja kerronnallisesti mielen-
kiintoisia puvustustutkimuksenlähteitä. Tutkimus osoittaa myös, että pukeutumishis-
torialla ja sitä kuvaavalla kaunokirjallisuudella tai puvustuksella voi olla yhteys kan-
sakunnan historiakäsitykseen, kun pukeutuminen on toiminut esimerkiksiruumiillis-
tuneena vallan, vastarinnan tai toiseuden symbolina. Lisäksi se tuo esiin, miten pu-
vustuksen monipuolisen tarkastelun tulisi olla kiinteä osa historiallisten näyttämöesi-
tysten ja elokuvien tutkimusta.
Avainsanat: Puvustus, näyttämö- ja elokuvapuvut, näyttämöllepano, his-
toriallinen romaani, sovittaminen, näyttämö- ja elokuvasovitukset, feno-
menologia, semiotiikka, kontekstuaalisuus, intertekstuaalisuus
Kiitokset
Tälle tutkimukselle on leimallista se, että ilman kymmenien ihmisten hyväntah-
toisuutta ja vaivannäköä se ei olisi toteutunut.Kaiken kaikkiaan näitä ihmisiä on
niin paljon, että voin nimetä heistä tässä vain pienen osan. Kiitän kuitenkin mie-
lessäni jokaista heitä erikseen ja yhdessä; kiitos, että jaksoitte auttaa innokasta
tutkijaa monine kysymyksineen ja toiveineen!Tutkimus sai alkunsa syksyllä 2011
työskennellessäni Suomen Kansallisoopperassa pukijana ja oppiessaniison taide-
laitoksen ja sen puvustonja pukuhuollon toimintaa.Kun ilmeni, ettäSofi Oksasen
Puhdistuksesta oli suomalaisvoimin tekeillä sekä ooppera- että elokuvasovitus,
huomasin, miten mainion tilaisuuden se tarjosi erilaisten Puhdistuksensovitusten
puvustusten tarkasteluun ja vertailuun.Kiitän Kansallisoopperan silloista pääjoh-
tajaa PäiviKärkkäistä, joka soi minulle luvan alkaa työn ohessakerätä Puhdistus-
oopperaan liittyvää tutkimusaineistoa. Kiitän myös sydämellisesti oopperan oh-
jaaja Tiina Puumalaista, pukusuunnittelija Marjaana Mutasta ja muita oopperan
taiteellisen työryhmän jäseniä sekä laulajia ja oopperatalon muuta väkeä, jotka
oman kiireisen työnsä ohella jakoivat kokemuksiaan ja aineistojaan liittyen oop-
peran suunnitteluun, rakentamiseen ja esittämiseen. Oli suuri ilo saada tutustua
ajatuksiinne ja työhönne! Lisäksi suuret kiitokset kymmenille oopperan yleisöky-
selyyn osallistuneille katsojille, joiden ajatukset ja näkemykset täydensivät mie-
lenkiintoisesti ja aika ainutlaatuisesti puvustusten tarkastelua oopperan alkupe-
räisteksteistä sen vastaanottoon. Oli hienoa ja liikuttavaakin huomata, miten osa
vastaajista oli jakanut ajatuksiaan kyselyssä heti esityksen jälkeen, usein yö-
myöhällä. Kiitokset myös Kansallisoopperan väelle avusta kyselyn käytännön to-
teutuksessasekä Puhdistus-oopperaanliittyvien aineistojen luovuttamisesta tutki-
muksen käyttöön.
Oopperan aineistonkeruun ohessa alkoi myös Puhdistus-elokuvaan liittyvän
aineiston keruu, johon liittyi myös mahdollisuus vierailla elokuvan kuvauksissa.
Parhaimmat kiitokseni elokuvan tuottaja Markus Selinille hienosta mahdollisuu-
desta tutustua elokuvan tekoonja toteuttaa tutkimus. Kiitän lämpimästi myös oh-
jaaja Antti J. Jokista, pukusuunnittelija Anna Vilppusta ja muita taiteellisen työ-
ryhmän jäseniä sekä näyttelijöitä, jotka kiireistään huolimatta olivat auliita osal-
listumaan tutkimukseen ja luomaan monipuolista kuvaa Puhdistus-elokuvan
suunnittelusta, rakentamisesta ja esittämisestä. Elokuvan yleisökyselyn suunnit-
telu ja käytännön toteutus olivat haasteellisempiakuin oopperassa, ja ilman Puh-
distus-elokuvan tuottajaa ja elokuvaa esittäneiden elokuvateattereiden avuliasta
henkilökuntaakyselyä ei olisi voitutoteuttaa nykyisessä laajuudessaan. Lämpimät
kiitokset myös niille liki kahdelle sadalle elokuvan katsojalle ympäri Suomea,
jotka jakoivat ajatuksiaan elokuvasta ja sen näyttämöllepanosta. Yhdessä ooppe-
ran kyselyn kanssa se toi hienosti esiin teosten vastaanottoa ja tulkintaa.
Vaikka Puhdistus-näytelmän kantaesityksen esittämisestä oli tutkimusaineis-
ton keruun aikaan kulunut jo muutama vuosi, oli hienoa,että esityksen pukusuun-
nittelija ja lavastaja Eliisa Rintanen sekä näyttelijät olivat halukkaita palaaman
menneeseen teokseen ja sen esittämiseen. Lämpimät kiitokset siitä, että halusitte
analyyttisesti muistella ja muistaa kantaesityksen rakentamista ja esittämistä. Oli
myös hienoa huomata, miten mennyt työ ja siihen liittyneet ajatukset ja tuntemuk-
set saattoivat haastattelun aikana palata mieleen tarkkoina ja yksityiskohtaisina.
Kiitän myös Kansallisteatterin henkilökuntaa monenlaisen kantaesitykseen liitty-
vän tiedon välittämisestä sekä mahdollisuudesta katsoa Puhdistus-näytelmänkan-
taesityksen tallennetta Kansallisteatterissa.
Tutkimuksen teon aikana olen saanut arvokasta apua ohjaajiltani Kirsti Salo-
Mattilalta ja Laura Gröndahliltasekä käsityötiedettä edustaneeltaohjaajalta Pirita
Seitamaa-Hakkaraiselta. Kirsti ja Laura ovat jaksaneet vakaasti uskoa tutkimuk-
sen toteutumiseen ja olleet korvaamaton apu sekä tutkimusrahoituksen haussa että
tutkimuksen sisällöllisessä rakentamisessa. Kiitos peräänantamattomasta kannus-
tuksestanne sekä mukavista ja rakentavista keskustelutuokioista ja pohdinnoista!
Kaikki ohjaajat saivat myös kirjoittaa kunnioitettavan määrän lausuntoja rahoitus-
hakemuksiin ja muihin dokumentteihin, mistä suuret kiitokset. Vaikka rahoituk-
sen saanti monitieteiselle, käsityötiedettä, pukeutumis- ja puvustustutkimusta
sekä teatteri- ja elokuvatutkimusta hyödyntäneelle tutkimukselle osoittautui erit-
täin haasteelliseksi, saatoin kuin saatoinkin rahoittaa osan tutkimustyöstä apura-
hojen turvin. Suuret kiitokset siitä Suomen Kulttuurirahastolle, Aino koti -sääti-
ölle, Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry:lle, Koneen säätiölle ja Helsingin
yliopistolle − rahallisen tuen lisäksi positiiviset rahoituspäätökset olivat erittäin
merkittäviähenkisiäkannustimiaja ilon aiheita.Lämpimin ja kiitollisin ajatuksin
muistan myös emeritusprofessori Matti Ojalaa, joka oli ensimmäinen opettajani
ja oppaani tutkimuksen tekoon Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitoksella
1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Matin ohjauksessa opin, miten tutkimuksen
teko vaatii tekijältään perusteellisuutta, tarkkuutta, tinkimättömyyttä ja ahke-
ruutta. Vaikka työskentelimme tuolloin hyvin erilaisten tutkimuskysymysten ää-
rellä, saamani opin ja kokemustenperusteellatämänväitöstutkimuksen suuren ai-
neiston keruu haasteineen oli luontevaaja mieluisaa.
Tutkimuksen monitieteisyyden siivittämänä olen tutkimusprosessin aikana
saanut myös tutustua Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun pu-
kusuunnittelun tutkijoihin Aallossa järjestettyjen seminaarien ja keskusteluiden
myötä. Nämä tapahtumat ja tapaamiset ovat olleet arvokas ja mielenkiintoinen lisä
Kirsti Salo-Mattilan johtaman(lyhyeksi jääneen) käsityötieteen jatko-opintosemi-
naarin tapaamisille. Kiitos siis Sofia Pantouvaki, Joanna Weckman ja Tua Helve
sekä Johanna Oksanen ja muut käsityötieteen jatko-opintoseminaarilaiset hyvistä
kohtaamisista ja keskusteluista.
Olen erittäin iloinen siitä, että sain tutkimuksen esitarkastajiksi professori
Hannu Salmenja TaT Liina Untin, joita kiitän sydämellisesti!Heidänerittäin asi-
antuntevat ja paneutuneetmutta myös rakentavat ja kannustavat kommenttinsa ja
arvionsa virittivätja ohjasivat hiomaan, jäsentämäänja syventämään monografiaa
sekä kokonaisuutena että yksityiskohtien tasolla. Heidän arvioitaan pohdittuani
oli innostavaa palata tekstin pariin ja yrittää vielä paremmin hahmottaa ja tuoda
esiin laajan tutkimusaineiston tietomäärästä sen olennaisimpia piirteitä. Lisäksi
Liina Untin ehdotukset ja kommentit liittyen Vironlähihistoriaan osoittivat, miten
siihen liittyy mielenkiintoista mikrohistoriallista ja hiljaista tietoa, joka ei valitet-
tavasti voi aina tavoittaahistoriallisen tietokirjallisuuden lukijaa.
Tutkimuksen teon aikana olen monesti miettinyt, löytyykö maailmalta paljon
muita aviomiehiä ja lapsia, jotka yhtä vilpittömästi kannustaisivat ja auttaisivat
vaimoaan ja äitiään toteuttamaan tutkimuksellisia ajatuksiaan ja haaveitaan,
vaikka se tarkoittaataloudellisesti ja ammatillisesti epävarmoja vuosia ja tulevai-
suuden näkymiä. Ilman perheeni apua, kannustusta ja uskoa tähän monta vuotta
kestäneeseen epävarmaan tutkimushankkeeseen en olisikaannyt hyvillä mielin ja
kiitollisena viimeistelemässä sitä. Kiitos rakkaimmat ihmiseni Pasi, Anni-Liina,
Ilona ja Panu.
Helsingissä18.syyskuuta2018
Tiina Ikonen