ja logistiikka- alan osaamis- ja koulutustarpeiden kehitysnäkymiä

260 Pages·2017·6.39 MB·Finnish

LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-
ALAN OSAAMIS- JA
KOULUTUSTARPEIDEN
KEHITYSNÄKYMIÄ
Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi -projektin
Dynamo-mallin valtakunnallinen ja alueellinen pilotointi
Raportit ja selvitykset 2018:5
© Opetushallitus
Raportit ja selvitykset 2018:5
ISBN 978-952-13-6461-7 (pdf)
ISSN-L 1798-8918
ISSN 1798-8926 (pdf)
Kansikuva: Salla Vasenius
Taitto: Grano
www.oph.fi
SISÄLTÖ
ESIPUHE 7
1 TIIVISTELMÄ 8
2 JOHDANTO 16
2.1 Projektin tavoitteet ja tarkoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
2.2 Työmarkkinoiden muutoshaasteita osaamis- ja koulutustarpeiden
ennakoinnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18
2.3 Sidosryhmien näkemyksiä aikuisväestön osaamis- ja koulutustarpeiden
ennakoinnin kehittämishaasteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .23
3 DYNAMO-MALLI 29
3.1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .29
3.2 Dynamo-mallin pilotointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30
3.2.1 Dynamo-prosessin valmisteluvaihe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32
3.2.2 Työpajaprosessi, taustaselvitykset ja kyselyt. . . . . . . . . . . . . . . 34
3.3 Kvalifikaatioluokittelun hyödyntäminen osaamistarpeiden ennakoinnissa. . . . 40
3.3.1 Geneeriset taidot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
3.3.2 Ammattiryhmäkvalifikaatiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43
3.3.3 Toimialakvalifikaatiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43
3.3.4 Klusterikvalifikaatiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .44
4 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN NYKYTILAKATSAUS 45
4.1 Katsaus liikenne- ja logistiikka-alan toimialojen viimeaikaiseen kehitykseen. . 45
4.2 Maaliikenne ja putkijohtokuljetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
4.3 Vesiliikenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .55
4.4 Ilmaliikenne. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
4.5 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
4.6 Posti- ja kuriiritoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .65
4.7 Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus . . . . . . . . . . .66
5 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN KOULUTUSTARJONTA 69
5.1 Johdanto tilastokatsaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .69
5.2 Uudet opiskelijat ja tutkinnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .69
5.3 Autoalan koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .79
5.4 Merenkulkualan koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .82
5.5 Lentoliikenteen koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .84
5.6 Logistiikka-alan koulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .85
6 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN MUUTOSILMIÖISTÄ SKENAARIOIDEN
LAADINTAAN 87
6.1 Huomioita aikaisemmista liikenne- ja logistiikka-alan muutosilmiöiden
kartoituksista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ 3
6.2 Tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten kartoitus. . . . . . . . . . . . . . 91
6.2.1 Liikenteen ja logistiikan megatrendit . . . . . . . . . . . . . . . . . . .94
6.2.2 Liikenteen ja logistiikan työllisyystrendit . . . . . . . . . . . . . . . . .96
6.2.3 Liikenteen ja logistiikan signaalit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .97
6.3 eDELPHI.org-paneelin näkemys tulevaisuudesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . 99
6.3.1 Panelistien näkemykset megatrendeistä ja ajureista . . . . . . . . . .99
6.3.2 Panelistien näkemykset trendeistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
6.3.3 Panelistien näkemykset signaaleista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
6.4 Tulevaisuuden muutosten arvottaminen skenaarioiksi. . . . . . . . . . . . . . 103
6.4.1 Liikenne ja logistiikka-alan yhteinen Business as usual -skenaario
(BAU) vuoteen 2032 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
6.4.2 Liikenne- ja logistiikka-alan yhteinen tavoiteltavan tulevaisuuden
skenaario vuoteen 2032. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
7 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN SKENAARIOT 112
7.1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112
7.2 Maaliikenteen skenaariot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112
7.2.1 Maaliikenteen työvoimatarpeiden keskipitkän aikavälin kehitys . . . 115
7.2.2 Maaliikenteen osaamistarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118
7.2.3 Maaliikenteen osaamistason nostotavoitteet . . . . . . . . . . . . . . 121
7.2.4 Maaliikenteen osaamisen ja koulutuksen kehittämisehdotukset . . . 124
7.3 Vesiliikenteen skenaariot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
7.3.1 Vesiliikenteen työvoimatarpeiden keskipitkän aikavälin kehitys . . . 129
7.3.2 Vesiliikenteen osaamistarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130
7.3.3 Vesiliikenteen osaamistason nostotavoitteet . . . . . . . . . . . . . . 133
7.3.4 Vesiliikenteen osaamisen ja koulutuksen kehittämisehdotukset . . . 136
7.4 Ilmaliikenteen skenaariot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137
7.4.1 Ilmaliikenteen työvoimatarpeiden keskipitkän aikavälin kehitys . . . 139
7.4.2 Ilmaliikenteen osaamistarpeet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
7.4.3 Ilmaliikenteen osaamistason nostotavoitteet. . . . . . . . . . . . . . 144
7.4.4 Ilmaliikenteen osaamisen ja koulutuksen kehittämisehdotukset. . . 146
7.5 Logistiikan ja postin skenaariot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147
7.5.1 Logistiikan ja postin keskipitkän aikavälin työvoimatarpeiden
kehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150
7.5.2 Logistiikan ja postin osaamistarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
7.5.3 Logistiikan ja postin osaamistason nostotavoitteet . . . . . . . . . . 155
7.5.4 Logistiikan ja postin osaamisen ja koulutuksen kehittämis -
ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
7.6 Moottoriajoneuvojen myynnin ja huollon skenaariot . . . . . . . . . . . . . . . 159
7.6.1 Moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon keskipitkän aikavälin
työvoimatarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161
7.6.2 Moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon osaamistarpeet. . . . . . . . 163
7.6.3 Moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon osaamistason
nostotavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166
7.6.4 Moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon osaamisen ja koulutuksen
kehittämisehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169
4 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ
8 ALUEPILOTTIEN TULOKSET 171
8.1 Johdanto aluepilottien toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171
8.2 Meriklusterin logistiikka -aluepilotti (Satakunta – Pohjanmaa – Varsinais-
Suomi). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171
8.2.1 Logistiikan muutostekijät. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172
8.2.2 Ennakointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174
8.2.3 Keskeiset tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176
8.2.4 Arviot Dynamo-mallin hyödynnettävyydestä alue-ennakoinnissa . . 178
8.3 Liikenne- ja logistiikkaklusterin digitaaliset palvelut (Etelä-Pohjanmaan,
Keski-Pohjanmaan ja Pirkanmaan yhteistyöalue). . . . . . . . . . . . . . . . . 181
8.3.1 Ennakointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
8.3.2 Keskeiset tulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182
8.3.3 Arviot Dynamo-mallin hyödynnettävyydestä alue-ennakoinnissa . . 183
8.4 Matkailu-, auto- ja logistiikkaklusteri (Lappi) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184
8.4.1 Ennakointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184
8.4.2 Keskeiset tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185
8.4.3 Arviot Dynamo-mallin hyödynnettävyydestä alue-ennakoinnissa . . 189
8.5 Hyvinvointilogistiikka (Päijät-Häme) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190
8.5.1 Ennakointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190
8.5.2 Keskeiset tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191
8.5.3 Arviot Dynamo-mallin hyödynnettävyydestä alue-ennakoinnissa . . 199
8.6 Metsäbiotalouden logistiikka (Kymenlaakso) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200
8.6.1 Ennakointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
8.6.2 Keskeiset tulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202
8.6.3 Arviot Dynamo-mallin hyödynnettävyydestä alue-ennakoinnissa . . 208
8.7 Metsäbiotalous (Kainuu). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208
8.7.1 Ennakointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209
8.7.2 Keskeiset tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209
8.7.3 Arviot Dynamo-mallin hyödynnettävyydestä alue-ennakoinnissa . . 211
8.8 Metsäbiotalous (Pohjois-Karjala). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212
8.8.1 Ennakointiprosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212
8.8.2 Keskeiset tulokset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
8.8.3 Arviot Dynamo-mallin hyödynnettävyydestä alue-ennakoinnissa . . 214
8.9 Metsäbiotalous (Pohjois-Savon liitto). . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215
8.10 Metsäbiotalous (Keski-Suomi) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216
8.11 Yhteenvetoa Dynamo-mallin hyödynnettävyyden arvioista alueilla. . . . . . . 217
9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 221
LÄHDEAINEISTO 230
LIITE 1 ALATOIMIALAKUVAUKSET JA NIIDEN KESKEISIMMÄT AMMATTIRYHMÄT 236
LIITE 2 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN YDINRYHMÄÄN KUTSUTUT
ASIANTUNTIJAT 237
LIITE 3 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN LYHYEN AIKAVÄLIN OSAAMISTARPEITA 239
LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ 5
LIITE 4 AIKAISEMMIN TUNNISTETTUJA LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN
TOIMIALARAJAT YLITTÄVIÄ OSAAMISIA, TOIMIALAOSAAMISIA JA
AMMATTIALAKOHTAISIA OSAAMISIA 245
LIITE 5 AMMATTIRYHMIEN MÄÄRITTELYT 253
6 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ
ESIPUHE
Tämä raportti on osa Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi -projektia, jonka tavoit-
teena on tuottaa uusi toimintamalli aikuisväestön koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi-
tulosten tuottamiseen ja tulkintaan. Raportin tavoitteena on kuvata kehitettyä aikuisväestön
osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointimallia (Dynamo-malli) sekä raportoida mallilla
ennakoituja liikenne- ja logistiikka-alan osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointituloksia ja
niistä johdettuja koulutuksen toimenpide-ehdotuksia.
Raportin ovat koonneet ja pääosin kirjoittaneet projektipäällikkö Samuli Leveälahti ja pro-
jektisuunnittelija Jenna Nieminen. Selvityksessä kuvattujen aikaisempien ennakointiselvi-
tysten ja niissä raportoitujen osaamistarpeiden koonnin ja analyysin ovat pääosin tuottaneet
Gaia Consulting Oy:n asiantuntijat Laura Descombes, Anu Vahtera ja Mari Heljt (luku 4).
Opetusneuvos Hannele Savioja on tuottanut koontia maahanmuuttajien työllisyydestä ja
koulutuksesta luvussa 6.1. Skenaarioiden lähtökohdista on raportoinut Opetushallituksen
erityisasiantuntija Jukka Vepsäläinen (luku 6.2). eDELPHI.org-paneelin näkemyksiä tulevai-
suudesta ovat kuvanneet Metodix Oy:n asiantuntijat Hannu Linturi ja Antti Kauppi (luku 6.3).
Delfoi-prosessiin kytkeytyvän työpajatyön tuloksia ovat tiivistäneet raporttiin KPMG Oy:n
asiantuntijat Eeva Juntunen ja Minna Tuominen-Thuesen (luku 6.4). Lisäksi toimialasiirtymiä,
tutkintotuotosta sekä työvoiman poistumaa kuvaavia tilasto- ja ennusteaineistoja on koonnut
opetusneuvos Ilpo Hanhijoki (Opetushallitus) luvussa 7. Luvussa 8 on kuvattu aluepilottien
tuloksia, joiden raportoinnin toteutuksesta ovat vastanneet alueelliset ennakointiasiantun-
tijat. Julkaisun aineistojen muokkauksessa ja teknisessä viimeistelyssä on avustanut assis-
tentti Riitta Siitonen.
Erityiskiitokset raportista kuuluvat kaikille aiemmin Dynamo-mallin kehittämistyössä olleille
ja erityisesti mallin valtakunnalliseen sekä alueellisiin pilotointiprosesseihin osallistuneille
liikenne- ja logistiikka-alan asiantuntijoille. Kiitokset kuuluvat myös Opetushallituksen enna-
kointiyksikölle asiantuntijatuesta pilotointiprosessin eri vaiheista ja sekä projektin ohjausryh-
mälle arvokkaista kommenteista.
Helsingissä 5.3.2018
Samuli Leveälahti & Jenna Nieminen
Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi -projekti
Opetushallitus
LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ 7
1 TIIVISTELMÄ
Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi -projektin tavoitteena on ollut kehittää aikuis-
väestön koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointimalli, jonka tuloksia voidaan hyödyntää
työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien koulutustarjonnan suuntaamiseen ja
osaamisen sisällölliseen kehittämiseen.
Projektissa kehitetty aikuisväestön osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin niin sanottu
Dynamo-ennakointimalli perustuu toimialojen ja niiden tuotantoverkostoissa tarvittavan
osaamisen keskipitkän ja pitkän aikavälin tulevaisuushaasteiden ennakointiin.
Dynamo-mallia pilotoitiin liikenne- ja logistiikka-alalla vuonna 2017. Valtakunnallisena toteu-
tetun pilotin lisäksi Dynamo-mallia sovellettiin alueilla liikenne- ja logistiikka-alan rajapin-
noilla. Aluepilottien teemoina olivat digitaaliset palvelut, metsäbiotalous, meriteollisuus,
matkailu, sosiaali- ja terveysala sekä tukku- ja vähittäiskauppa.
Työelämän murroksessa on osaamista ylläpidettävä, kehitettävä ja uusittava työuran aikana.
Itsenäinen työskentely ja kyky toimia aktiivisesti verkostoissa nousevat tärkeiksi valmiuk-
siksi. Työntekijöiden odotetaan siirtyvän kapea-alaisista tehtävistä ja pätevyydestä laajempiin
työrooleihin ja monitaitoisuuteen, sääntösidonnaisuudesta sopeutuvuuteen, yksilösidonnai-
sista työrooleista ryhmiin ja tiimeihin, tehtävään liittyvistä odotuksista kohti reagoivaa itse-
näistä toimintaa sekä reaktiivisesta nopeaan toimintaan.
Digitaalisuuden kehitys vahvistaa alustataloutta liikenne- ja logistiikka-alalla (operaatio-
vetoinen MaaS). Tuotteiden ja palveluiden innovaatioalustojen kehittämiseen avautuu uusia
mahdollisuuksia, kun tekoälyn mahdollisuudet yhdistetään osaksi inhimillistä osaamista
ja luovuutta. Osaamistarpeet kohdistuvat muun muassa robottiohjelmointiin, telematiikan
osaamiseen, älylaitteiden sujuvaan käyttöön ja oman osaamisen joustavuuteen. Lisäksi osaa-
misen tulisi kattaa kyvyn varautua riskeihin ja muutoksiin, mikä edellyttää osaamisen uudis-
tamista ja muutosjoustavuutta. Koulutusjärjestelmän haasteena on koulutusorganisaatioiden
reagointikyky osaamisen kehittämiseen, strategioiden ja tavoitteiden juurruttaminen tutkin-
non perusteisiin, näyttöihin, opetussuunnitelmiin ja koulutusohjelmiin yhdessä työnantajien
kanssa. Osaamisen kehittäminen tulee viedä oppijoiden luo pois oppilaitosympäristöstä.
Dynamo-ennakointimallista saatujen kokemusten perusteella ennakointitiedon kokoamiseen
ja analysointiin on tarpeen kehittää ennakointimallia tukevia tietojärjestelmiä. Big dataa voi-
taisiin hyödyntää toimintaympäristön muutostekijöiden, yritysten tuotteiden ja palveluiden,
tuotantoverkostojen ja tunnistettujen kvalifikaatioiden kartoittamisessa.
Lähitulevaisuudessa on arvioitava erilaisten tekoälyohjelmistojen hyödyntämistä sekä mää-
rällisen että laadullisen ennakointitiedon tuottajina, analysoijina ja jopa alustavien johtopää-
tösten ja toimenpide-ehdotusten laatijoina.
Dynamo-mallin perusrakennetta on päätetty soveltaa Opetushallituksen Osaamisen enna-
kointifoorumin ennakointiryhmien ennakoinnissa (1.1.2017–31.12.2020). Ennakointiprosessi
tulee etenemään Dynamo-ennakointiprosessin mukaisesti, mutta siihen tullaan lisäämään
aloittaja- ja tutkintotarpeita koskeva määrällisen ennakoinnin osio.
8 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ
SUMMARY
Background
The National Anticipation Model for Adult Education project was launched at the Finnish
National Agency for Education in the autumn of 2015. The project is implemented between
1 August 2015 and 31 July 2018. It is carried out and funded by the Finnish National Agency
for Education. Financing by the European Social Fund (ESF) has been granted to the project.
The aim of the National Anticipation Model for Adult Education project has been to develop a
new anticipation model for the education and competence needs of the adult population. The
purpose has been to identify and pilot solutions concerning anticipation methods, anticipation
processes, anticipation networks and information flow system that particularly serve the
anticipation of competence and education needs among the adult population. The results of
the model can be utilised in targeting offered education to employed and unemployed as well
as economically inactive persons, and developing the contents of their competence.
The starting points of the development work have included the most recent reports and poli-
cies on the development needs for the anticipation of competence and education needs of the
adult population as well as an analysis on the previous anticipation models for adult educa-
tion by the Finnish National Agency for Education. International reports and studies on con-
cerned with the anticipation of competence and education needs among the adult population
have also been used as background material.
At its initial phase, the project brought together around one hundred specialists in adult
education and anticipation work from different industries and regions to a two-day foresight
seminar. The seminar included discussing the premises for developing an anticipation model
for the competence and education needs of the adult population. The quick and unexpected
nature of transient phenomena as well as the limited resources of the public sector set chal-
lenges to anticipation work. In addition to statistical data, quantitative indicators and econo-
metric models, there is a need for constructing alternative future scenarios based on qualita-
tive anticipation work. The methods of futures research should be integrated into the anticipa-
tion of competence and education needs. It is key to efficiently utilise the synthesis of available
anticipation results and to produce supplementary anticipation data in collaboration between
different actors (international, national and regional level). The anticipation work should have
a stronger effect on decision-making. The role of anticipation work should shift away from a
passive production of background information to more active and proactive operations that
include providing decision-making with recommendations and suggestions for action.
The development of the anticipation model for the competence and education needs of the
adult population has been based on short-, medium- and long-term examination. During
the initial phase of the project, it was recognised that short-term anticipation work must be
focused on current statistical data and material based on surveys, making the timeframe for
the anticipation 0–3 years. The short-term anticipation data should be based on regional and
local information production, which particularly serves the anticipation data needs of labour
policy education and human resource training. However, the short-term anticipation work is
linked to medium- and long-term anticipation, as short-term anticipation results can reveal
weak signals of medium-term development.
LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ 9
In the autumn of 2016, the project carried out an experiment of the anticipation of short-term
competence needs in collaboration with the Ministry of Economic Affairs and Employment,
KEHA Centre, and the Centre for Economic Development, Transport and the Environment
(ELY Centre). A survey conducted at the ELY Centres concerned the challenges, measures
and solutions of competence development in the short term. The survey was carried out
in connection with the Regional Economic Prospects review of autumn 2016. Responses
were compiled around September and October of 2016. All fifteen ELY Centres gave their
responses on the competence and education needs in their regions. The ELY Centres were
asked to name at most five industries with challenges related to competence and educa-
tion as well as possible measures and solutions for these. In addition, the ELY Centres were
requested to separately evaluate challenges related to competence and education in the
transport and logistics sector. The results of the survey have been utilised at the different
stages of the piloting process. The survey was re-tested in the autumn of 2017, and the aim is
to establish it as a permanent tool for evaluating short-term competence need by the educa-
tion administration and the employment and economic development administration.
Medium-term and long-term competence challenges among the
adult population
Adults must maintain, develop and even completely renew their competence during their
careers. In the new economy, independent working and ability to work actively in networks
emerge as the most important capabilities of an employee. Employees are expected to
transition from narrowly determined tasks to more extensive work roles, from narrow com-
petences to broader multi-skilling, from a dependence on regulations to adaptability, from
individual-based work roles to groups and teams, and from expectations related to one’s task
towards reactive, independent actions.
Along with the economic development, new jobs are emerging as a result of innovations, which
generate new means of production, work tasks and products. The activities of work organ-
isations are increasingly based on global networks and flexible organisational structures.
The life cycles of new companies have grown shorter, and their task structures are more and
more frequently shaped by specific products, services or projects. In the new, global division
of labour, there might no longer be a dividing line between industries and sectors.
A general increase in the level of competence will lay a foundation for the renewal and growth
of the economy. Digitality as well as new links between artificial intelligence and human
competence will penetrate all industries. This requires a workforce with capabilities for multi-
disciplinary competence and learning new things as well as the sort of competence for which
demand is currently just about to grow in the labour market. There is particular growth in
competence needs related to the production and development processes for products or ser-
vices between different industries, which requires not only increasing the level of competence
of the labour force, but also expanding and advancing their competence horizontally.
A model of thinking based on global production networks and an ability for renewal must be
integrated into a national system for the anticipation of competence, and education and train-
ing needs. A constantly reshaping network that creates value for companies sets challenges
to the quantitative targeting of education and early recognition of competencies required by
work tasks.
10 LIIKENNE- JA LOGISTIIKKA-ALAN OSAAMIS- JA KOULUTUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ